Salzburgia turisteille, osa II: Juomapuoli

Joulutuliaiset puolen vuoden takaa

Turistina ollessa on kivaa saada vähän uusia makuelämyksiä. Niin itävaltalaisessa ruoassa kuin juomassakin on se hyvä / huono puoli, että makumaisemaltaan se on suomalaiselle aika tuttua. Harva asia on päässyt täällä shokeeraamaan mun makunystyröitä, ja mausteiden käyttö on yhtä vähäistä kun suomalaisessakin ruokakulttuurissa. Alkoholipitoisten juomien kohdalla ollaan sen sijaan huomattavasti luovempia. Suomessa baarissa tilataan olut, siideri tai lonkero. Joskus joku saattaa hairahtaa punaviiniin tai valkkariin, mutta mitään sekoituksia ei kyllä tule juotua käytännössä koskaan - johtuen suurelti hintatasosta. Täällä ei siidereitä tai lonkeroita tunneta, mutta sen sijaan kaikenlaista muuta jännää. Tänään siis esittelyssä: Itävallassa suosittuja juomia, joita kannattaa kokeilla! Monia näistä voi ostaa tai väsätä itse myös Suomessa, siispä tervemenoa makumatkalle Itävaltaan. Osa on kaikille tuttuja miksauksia ennestään, mutta niille on vaan annettu salonkikelpoinen nimi.

En ole minkään sortin juoma-asiantuntija, joten mitään perinpohjaista analyysiä ei ole tiedossa, vaan enemmänkin mun omia mieltymyksiä ja fiiliksiä eri juomista :D

Weissbier. Oma olutlempparini on weissbier eli vehnäolut. Täällä sitä myydään kaikkialla, eikä sillä ole mitään erikoisoluen statusta, vaan sitä kitataan samalla tavalla kuin mitä tahansa muutakin bisseä. Monissa juottoloissa weissbier on hitusen kalliimpaa kuin normiolut, ja se tarjoillaan hienossa, pitkässä lasissa.

Weissbier on vaaleaa, usein sameaa, raikasta ja vähän hedelmäistäkin. Joskus siinä on ihan selvästi pieni banaanin aromi. Se sopii loistavasti itävaltalaisen äijäruoan seuraksi tai lämpimiin kesäpäiviin. Tai no, oikeastaan se sopii mihin vaan! Tuopin pinnalla oleva vaahto on olennainen osa juomakokemusta. Siksi weissbier maistuu huomattavasti paremmalta lasista kuin pullosta nautittuna.

Ja hei, kuka perustaisi mun puolesta kansanliikkeen jonka teemana olisi "Weissbier Suomeen"?

Radler. Radler oli mulle tänne saapuessani ihan uusi tuttavuus, vaan eipä ole enää. Kyseessä on olut-limppari-sekoitus. Kuulostaa epäilyttävältä, mutta lupaan, että yllätytte positiivisesti jos uskaltaudutte kokeilemaan! Se on oivallinen juoma, jos olut tuntuu vähän liian tujulta tai tunkkaiselta, mutta limu taas liian sokeriselta.

Radlerin alkoholipitoisuus on jotain 2,0% ja 2,5% väliltä. Omien mieltymysten mukaan sen voi sekoittaa joko tavalliseen lageriin tai weissbieriin. Esimerkiksi töissä jos joku tilasi multa radlerin, kaadoin ensin tuopin puoleenväliin asti sitruunalimpparia, jonka jälkeen valutin hanasta päälle olutta.

Erityisen hyvin radler sopii 1) kuumiin kesäpäiviin kun haluaa jotain virkistävää, 2) autokuskeille jos tuntuu että tuoppi olisi liikaa, 3) kenelle tahansa jonka ei tee ihan mieli olutta mutta melkein, ja 4) nautittavaksi silloin kun kaikki ympärillä nauttivat olutta, mutta itse pitää syystä X pysyä skarppína.

Radleria on myynnissä valmiina pulloissa ja tölkeissä ja monia eri makuja (mm. sitruuna, greippi, vadelma...). Yhtäkään pahaa radleria ei ole tullut vastaan, mutta toiset maistuu vähän raikkaammilta kuin toiset, riippuu varmaan lähinnä sekoitussuhteesta. Ei kun vaan Koffia ja Rainbown sitruunalimua sekoittelemaan!

Aperol Spritz. Aperol Spritziä on näkynyt ihmisten käsissä erityisesti nyt keväällä ja kesän kolkuttaessa ovella. Se näyttää mun mielestä huomattavasti kivemmalta kuin maistuu. Sekaisin laitetaan siis Aperolia, valkkaria ja vichyvettä. Soppaan heitetään vielä jäitä ja appelsiinislaisseja. Lopputulos maistuu väljähtäneeltä valkkarilta, öhm. 

Juoma on rantautunut Italiasta Itävaltaan ja toimii aperitiivina. Toimii se kyllä muutenkin, ainakin suosiostaan päätellen. Mä en kyllä ihan tajua sitä...

Sturm. Kun muutin tänne syyskuun lopulla, oli sturm-kausi käynnissä. Sturm on rypälemehua, joka käyttämällä on saatu alkoholipitoiseksi. Se on todella makeaa ja vähän viinimäistä. Sturm on sesonkijuoma, jota on tarjolla muutamien viikkojen ajan, sillä sitä ei voi säilöä. Sturm jatkaa käymistään valmistamisen jälkeenkin, ja siksi sitä myydään pulloissa, jotka on jätetty auki. 

Maistoin kyseistä juomaa viime syksynä vain kerran, ja se oli hyvänmakuista ja tyttömäistä. Harmi että olen tänä vuonna Honkkareissa, kun muut juovat täällä sturmia :D 2013 sitten uudestaan.

Spritzer. Kumpi kuulostaa hienommalta: "Saisinksä mä valkkarii ja vichyy sekasin?" vai "Yksi spritzer, kiitos"?

Spritzer on täällä tosi suosittu ja normijuttu tilata. Siitä on vähän eri variaatioita: tavallinen on valkkaria + soodaa, ja makeassa versiossa soodan korvaa sitruunalimppari. Mulla on vielä hieman spritzeriin totuttelu kesken, mutta ainakin näin kesän tullen alan ymmärtää, miksi viiniin sekotetaan jotain kylmää ja kuplivaa. 

Useammin naiset tilaa tätä, ei tule mieleen yhtäkään kertaa että joku miespuolinen tuttu olisi siemaillut spritzeriä.

Glühwein. Parasta Salzburgin joulussa on ehdottomasti joulutori ja sen lukuisat glühwein-ständit. Glühwein on glögimäistä, punaista, kuumaa juomaa, jossa maistuu vahvasti punaviini. Tää on jälleen yksi Itävallan huiman suosituista sesonkijuomista. Kuppi glühweinia maksaa kolmisen euroa, ja kylmänä talvipäivänä se lämmittää oikein mukavasti.

Almdudler. Almdudler on (Wikipedian mukaan :DD) Itävallan toiseksi ostetuin limppari Coca-Colan jälkeen. Se maistuu hedelmäiseltä ja yrttiseltä samaan aikaan. Etiketissä perinteisiin itävaltalaisiin asuihin pukeutuneet sarjakuvahahmot kippistää, ja jotenkin koko pullon habitus on mun mielestä tosi lapsellinen. Maku on ihan jees, mutta juoman valtaisaa suosiota mun on vaikea ymmärtää.

Spezi / Cola-Mix. Muistaako joku, miten kersana lastenkutsuilla istuttiin ruokapöydän ympärille synttärikakulle, ja vanhemmat kaatoivat kaikille vieraille limpparia? Jos tarjolla oli kokista ja Fantaa, joku halusi aina "Sekotusta!", ja sitten kaikki muutkin pyysivät samaa. :D Voi kultainen 90-luku, kukkatrikoot, Belvillet ja Frisco.

Noiden lapsuusaikojen jälkeen en oo pahemmin kolaa ja appelsiinilimuja sekoitellut, mutta täällä sen juominen on ihan perusjuttu. Jos tilaa ravintolassa, baarissa tai biergartenissa spezin, saa juuri tuollaisen lastenkutsusekoituksen suhteella 50/50. Kaupoissa myydään myös tätä sekotusta valmiina, suosittu merkki on esimerkiksi Mezzo-Mix.

Stiegl. Stiegl on Salzburgilainen olutpanimo, ja baarien peruslagereista mun henkilökohtainen lemppari. Myös Stieglin weissbier on hyvää.

Salzburgissa on kaksi kuppikuntaa: ne, joiden mielestä Stiegl on parempaa, ja ne, jotka tykkää enemmän Trumerista. Mun mielipiteeseen saattaa vaikuttaa myös se, että mun opiskelija-asuntolassa on automaatti, josta saa 24/7 ostaa superkylmää Stiegliä puolen litran lasipulloissa. Ja kyseinen pullo maksaa 1,10 euroa. 8----)

Ensi kerralla esittelen sitten ruokajuttuja ja paikkoja, joissa näitä juoma- ja ruokahaluja voi Salzburgissa toteuttaa ;)