Turisti, turisti, turisti

Nyt on musta viimeisetkin turistimehut imetty. Perheeni viisaimmat kävivät nimittäin kyläilemässä, ja äidin kanssa saatiin tsekattua niin monta turistinähtävyyttä, että peitottiin luultavasti jopa kamerakaulaiset japanilaiset tällä huimalla tahdillamme. Isi sen sijaan keräsi voimia sunnuntain maratonia varten eikä mielellään kävellyt muuten kuin jos oli ihan pakko. Oltiin äidin kanssa maratonreitin varrella huoltojoukkoina, ojennettiin sovituissa spoteissa panttereita ja 0,39 senttiä / tölkki maksanutta energiajuomaa. Isin aika oli 4h 12min 8sek, joka oli kuulemma pettymys, koska ennätystähän lähdettiin tavoittelemaan. Muuten koko 42 kilometrin matka sujui viileän sopivassa juoksusäässä, mutta noin 10 minuuttia ennen isin saapumista maaliin, taivaalta alkoi sataa vettä ja rakeita järjettömällä raivolla. Onneksi koko päivää ei ollut niin karmea keli, koko juttu olisi mennyt ihan pilalle.

Mulle iskee aina noissa juoksutapahtumissa lenkkikärpänen. Nyt sen purema oli niin tehokas, että oon jo uhonnut puolelle tuttavapiiristäni juoksevani maratonin ensi vuonna palattuani kevääksi takaisin Salzburgiin. Oon monena vuonna ollut keskustassa kannustamassa Helsinki City Marathonin juoksijoita, ja tunnelma on siellä niin mahtava, että tekee mieli itsekin liittyä hikiseen sakkiin ja juosta jalkansa kipeiksi. Salzburgin maraton on huomattavasti pienempi tapahtuma, alku ja lähtö tapahtuvat ihan vanhan keskustan sydämestä, ja reitti kulkee tasaista maastoa peltojen reunoilla. Tunnelma oli silti todella rento ja hauska. Ihmisten into ja puserrus on myös jotenkin liikuttavaa, ne ilmeet ja aito onnistumisen riemu, tuskan vääntämät kasvot, taputukset ja yhtenäisyyden tunne... Juoksutapahtumien idea kuulostaa tylsältä, mutta niitä on oikeasti viihdyttävää seurata.

Ehkä ensi vuonna minäkin...

Ensimmäinen pantterikarkkitauko

Toinen pantteritauko

Ja matka jatkuu.

Maratonin sai juosta myös 4 x 10 km joukkueissa, kuten kuvan neidot teki

Alle 100m maaliin! Sataa sataa ropisee.

Joku kreisi seisoskeli maratonin jälkeen päällään, huh.

Äiti ja isi oli Salzburgissa neljä kokonaista päivää, ja niiden päivien aikana tehtiin seuraavaa:

• Otettiin cable car Untersbergin huipulle (n. 1700m korkeuteen)
• Käveltiin Mirabell Gartenissa
• Vierailtiin mun opiskelijaluukussa
• Ihmeteltiin eläimiä Salzburg Zoossa
• Kummasteltiin modernia taidetta modernin taiteen museossa
• Ihasteltiin Mozartin synnyinkotia
• Kierreltiin Schloss Hellbrunnin sisätiloissa
• Napsittiin kuvia Hohensalzburgin näköalatasanteella
• Juotiin oluet Stieglin panimolla
• Hiljennyttiin parissa eri kirkossa (koska siellä piti olla hiljaa)
• Syötiin "originaalit" Sacher-kakkupalat
• Nähtiin Sound of Musicin kuuluisa paviljonki, Mozartin patsas, ja paljon muuta :D

Unohtamatta tietenkään kaikkia niitä herkullisia ruokia ja juomia, joita Salzburgilla on tarjota nälkäisille ja janoisille reissumiehille! Ehdin jo tottua ravintolaillallisiin ja jokapäiväisiin kakkukahveihin, mutta kai se on palattava takaisin koulun ruokalaan hiilarimössöjen ääreen sen sijaan, että nauttisi parsaa, pihvejä ja lohifileitä.

Sain tuliaisia :P~~~~

Ei paljoa naurata.

Äiti ja Salzach.

Äiti ja isi ottaa lepoa hotellihuoneessaan.

Illalla kävin katselemassa Andresin hipster-seinää.

Aamulla cable carilla Untersbergille.

Schloss Hellbrunn

Siinä ne on, mun fossiilit :)

Stieglin panimossa tyypit joi olutta ja sitten kappas, hevoset pelmahti telttaan.

Näkymä modernin taiteen museolta.

Oli pakko ottaa kuva museon ulkopuolelta, sisällä oli niin urpo taideteos. Tollaisten valkoisten korokkeiden päälle
oli laitettu suolakurkkuja pystyyn. Voiko joku selittää mulle mikä tässä on taidetta? Scheissea, sanon minä.

Tuus kattoon kattoon kun kärpänen tapettiin tapettiin.