Pääsiäislomalla Salzburgissa

Paula Gaisbergin maisemien pauloissa.

Pääsiäinen on Itävallassa iso juttu. Yliopistoissa on kahden viikon loma (eli kahteen viikkoon ei ole yliopistoliikunnan koristreenejä! Byhyy!) ja katolilaiseen tapaan ihmiset käyvät kirkossa ja viettävät paljon laatuaikaa perheiden ja sukulaisten kanssa. Suomessa pääsiäinen tarkoittaa mulle lähinnä suklaamunia, virpojia ja orastavaa kevättä, melkoisen pakanallinen juhla siis. Täällä pääsiäinen taasen tarkoittaa, että mun kaverit lähtivät kuka minnekin pääsiäisen viettoon ja mulla on päivisin paljon luppoaikaa ja iltaisin töitä. Kuluuhan ne päivät ihan mukavasti näinkin.

Paula kävi viikonloppuna vierailulla torstai-illasta maanantai-iltapäivään. Harmittelin etukäteen puolikehnoja sääennusteita, mutta onneksi Paula oli innoissaan siitä, miten pitkälle kevät on täällä ehtinyt, ja +10 astetta tuntui kuulemma ihan lämpimältä Suomen keleihin verrattuna. Lauantaille sattui ihana auringonpaiste, joten kiivettiin Gaisbergille ihastelemaan Salzburgin luontoa ja nauttimaan keuhkoihin raikasta ulkoilmaa. Meidän kämpiltä on ensin vartin pyöräily Parschiin, josta alkaa eri kävelyreittejä Gaisbergin huipulle. Kuljettiin tällä kertaa eri reittiä kuin viimeksi Susin ja Ninan kanssa, ja tämä oli huomattavasti parempi kuin edellinen, paljon jyrkempi ja vähemmän päällystettyjä teitä. Ylös kiipeäminen vei alle kaksi tuntia, ja alastulo vähän yli tunnin. Täydellinen lauantaitreeni, vaihtelevia polkuja kävellessä ei oikeastaan edes huomaa, kuinka kovasti siinä hengästyy ja miten rankkaa meno on alavartalon lihaksille.

Mirabell Garten ja taustalla Hohensalzburg.

Ei vielä ihan niin vehreä meno.

Paula kuvaili mun kameralla Salzburgia, tässä siis maisemia jonkun muun kokemana linssin läpi!

Rakkauslukkoja kertyy päivä päivältä vaan enemmän.

Kuinka monta kirkontornia bongaat kuvasta?

Pikkutyttö ja hevosenkakka.

The Dome ja minä.

Kevään edetessä hevoskärryjäkin alkaa näkyä huomattavasti enemmän.

Patsaan karvattomat varpaat.

Getreidegasse.

Mozartin synnyintalon edustalla oli vipinää, kuten aina päiväsaikaan.

Perjantaina kierreltiin pitkin kaupunkia ja Paula otti kuvia Salzburgin kauniista keskustasta. Istahdettiin Café Tomasellin terassille kahville, ostettiin postikortteja ja höpötettiin niitä näitä elämästä. Iltapäivällä valmistettiin suomalainen ateria, Paula toi mukanaan poronkäristyslihaa joka maistui kyllä niin hyvältä taas pitkästä aikaa! Tarjolla oli myös mun joulun jälkeen pakastama Jälkiuunileipä lohen kanssa, perunamuusia ja salaatti. Jälkkäriksi juustokakkua, omnom. Viime aikoina oon alkanut nauttia ruoanlaitosta ihan uudella tavalla, ja mitä enemmän sitä ruokaa laittaa, sitä helpommaksi se aina muuttuu! Ruoka on saanut ihan uusia ulottuvuuksia, kun siihen kiinnittää huomiota. Mun salaisuus on, että kun vaan sekaan laittaa tarpeeksi juustoa, mikä tahansa maistuu mahtavalta ;----D

Lauantai oli siis Gaisberg-päivä, illalla käytiin Steinlechnerissä syömässä, ja sen jälkeen jatkettiin Jazz-It -nimiseen baariin päärautatieaseman lähelle electro swing -bileisiin. Ihmiset olivat panostaneet 1920- ja 1930-lukulaiseen pukeutumiseen, musiikki oli tosi tanssittavaa ja tshekkiläinen bändi Mydy Rabycad soitti noin tunnin ajan ihanan outoa electro swing / jazz / balkan -musiikkia. Salzburgin yöelämä ei ole koskaan huimannut mun päätä, vaihtoehdot on hyvin rajalliset ja yleensä tulen päätyneeksi joko Alchimisteen (belgialaiseen olutbaariin) tai Times Bariin. Kun jossain on mielenkiintoisen kuuloisia teemabileitä, saa tähän kangistuneeseen kaavaan vähän vaihtelua. Jazz-Itin meininki on muutenkin kiva, vähän vanhempaa porukkaa ja vaihtoehtoista musiikkia. Täytyy useamminkin pitää silmät ja korvat auki, jotta päätyisin uusiin mukaviin bailuihin.

Paluu Hallstattiin.

Sunnuntaina ajettiin Paulan, Susin ja Susin siskon kanssa Hallstattiin. Tammikuussa kävin siellä ensimmäisen kerran, silloin Carolinen kanssa, ja nyt toisella kerralla aasialaisia turisteja oli huomattavasti enemmän ja maisemat melkoisen samanlaiset, ylläripylläri. Järven läheisyydessä oli hyvä olla, kosteassa ilmassa tuoksui luonto (miltä luonto nyt tuoksuukaan, voitte varmaan kuvitella) ja onhan se kaunis pieni kylä. Susi totesi, että aika hassua, miten kaikista Itävallan kauniista kylistä juuri Hallstatt on ponnahtanut kuuluisuuteen ja päätynyt turistimagneetiksi. Hengailtiin ympäriinsä pari tuntia viileässä ulkoilmassa, piipahdettiin kahvilla sisätiloissa, ja kiivettiin vähän ylemmäs parempien maisemakuvien perässä. Mukava tapa viettää pilvinen sunnuntaipäivä.

Hautapaikalla oli kauniit maisemat.

Susin ja Paulan mietiskelyhetki.

Sellainen viikonloppu siis tällä kertaa. Maanantaina Paula otti junan Muncheniin ja sieltä lennon Helsinkiin. Nyt vietän sateista pääsiäislomapäivää pyykkiä pesten ja koneella hengaillen, huomenna pitäisi auringon paistaa taas :)