Berliini II: The Wall

Lauantaina mentiin muurille, jota ihasteltiin itäpuolelta. Se on aina outoa käydä jossain sellaisessa paikassa, jossa on kauan sitten aiemminkin vieraillut. Vaikka mun ja muurin viime tapaamisesta oli kulunut vasta kolme ja puoli vuotta, en mä siellä käymisestä muistanut oikeastaan muuta kuin mitä kuvat mulle kertovat. Siellähän se edelleen möllötti, värikkäänä ja pitkänä, paljon turisteja kuvaamassa, harmaasäinen päivä kuten viimeksikin. Omalla tavallaan tosi vaikuttava, täynnä historian havinaa. Muuri murtui suunnilleen viikko mun syntymän jälkeen, joten omakohtaisia muistoja siitä ei pahemmin löydy.

Muuria on viime vuosina paranneltu, koska monet vuonna 1990 maalatuista alkuperäisistä taideteoksista oli menneet jo piloille säiden armoilla ja ihan töhryjen peitossa. Siellä ne uutuuttaanhohtavat muurinpinnat kiilteli nyt. Kai sitä sitten on mahdollista noin vain maalata historian päälle uusi kerros parempaa maalia.





















Tässä vierekkäin vertailun vuoksi muutama foto (klikkaamalla saat isommaksi);






Tykkään Berliinistä, koska

- monet ruokakaupat on auki puoleenyöhön asti
- siellä on Urban Outfitters (oikeastaan kaksikin)
- siellä on paljon second hand -kauppoja
- kaduilla näkee eri tyylisiä, näköisiä ja erikoisia ihmisiä
- siellä vallitsee rento tunnelma
- se on pullollaan ihania edullisia kahviloita ja baareja
- myös kivojen kämppien vuokrat on usein alhaiset
- kaikkialla myydään Club Matea ja Fritz-limuja
- sieltä löytäisi ikuisesti mielenkiintoista nähtävää ja kuvattavaa
- se nyt vaan on ihanalla tavalla urbaani.


Yksi varjopuoli kaupungista löytyy; enpä ole koskaan, ikinä, missään kaupungissa nähnyt niin paljon narkkareita kuin mitä Berliinin juna-asemilla, S-bahneissa ja U-bahneissa tuli bongattua. Sunnuntaiaamupäivällä menet kirppikselle, ja junamatkan aikana ohitat narkkarilaumoja joka asemalla. Vaunussa istut tyhjäkatseisten, kyyryselkäisten nistien kanssa, jotka ovat matkalla ei-mistään ei-mihinkään.

Puistattaa.

Berliini I


Elämä on palannut takaisin raiteilleen. Berliinistä ja kahden kuukauden mittaisesta talvilomasta on ehditty toipua, tilalle sain kevätflunssan ja opiskelijan arjen. Jouduin skipata heti ensimmäisen koulupäivän, koska toin itselleni Berliinistä tuliaisena kurkkukivun ja lievän kuumeen, mutta onneksi tiistaina pääsin jo nautiskelemaan espanjantunneista. Tuntui tosi kotoisalta palata Fachhochschuleen ja nähdä kaikkia, oma luokka tuntui paljon kivemmalta nyt kun oli saanut vähän hengähdystaukoa kaikkien naamoista. :D

Berliinissä oli juuri niin ihanaa kun ajattelinkin siellä olevan. Emmi ja Linda olivat vieraanvaraisia ja kaikin puolin huippuja, ja niiden kämpässä oli sopivasti mulle nukkumapaikka olohuoneen muhkean pehmeällä sohvalla. Saavuin kaupunkiin myöhään keskiviikkoiltana, ja olin ihan pitkän päivän uuvuttama; herätys 4:30 töihin, töistä suoraan 16:09 lähtevään junaan, jäin pois Rosenheimissa ja kello 18 lähti kyyti Berliiniin, joka oli perillä puoli yhden aikoihin yöllä. Siispä olin aika valmis lyömään pääni tyynyyn heti saavuttuani kämpälle.



Torstaiaamuna mulla oli sovittuna aamupalatreffit Ninan ja tämän siskon kanssa, hauska sattuma että oltiin kaupungissa samaan aikaan. Emmi ja Linda viettää arkipäivisin aamupäivät saksantunneilla, joten mulla oli aamupalan jälkeen ohjelmassa itsenäistä shoppailua. Löysin Frankfurter Tor -aseman vierestä neljäkerroksisen second hand -myymälän, jossa kaikki vaatteet maksoivat 3e, ja laukut 2e. Siellä tein lähes kaikki mun matkan shoppailut, hullaannuin vähän siitä tavaranpaljoudesta ja hinnoista. Kävin myös Urban Outfittersissa hullaantumassa, mutta sieltä ostin vain julistekirjan, joka on niin hieno, että ihan hirvittää. Berliini on kyllä niin vaatetaivas, onneksi sain aika hyvin hillittyä itseni enkä ostanut mitään älyttömyyksiä.

Päivä jatkui Emmin ja Lindan kanssa Kreuzbergissä kierrellessä, se oli ihanaa aluetta kahviloineen, putiikkeineen ja pikkubaareineen. Illalla käytiin the Bird -nimisessä hampurilaispaikassa, jota tytöt oli testanneet jo moneen kertaan. Söin yhden mun elämän parhaimmista hamppareista, namnam! Ruokaövereissä pyörittiin takaisin kämpälle.

Miten ois humppabändi Eläkeläisten Berliinin-keikka?
Kirjakaupan ja kahvilan risteytys. So Berlin.
Reilun kaupan t-paitakauppa Kreuzbergissä
Kreuzberg street art
Linda kuvaa limpparia kahvilassa Kreuzbergissä
Ihanan epäterveellistä heart attack -ruokaa... Ah!
Maailman söpöin Empula!
Perjantaina käytiin turkkilaisella torilla ostamassa meheviä ja halpoja etelän hetelmiä, siellä oli hauska markkinatunnelma ja myynnissä vaikka mitä ihania herkkuja. Torimyyjät huutelivat "Lecker, lecker, lecker!" joka kuulosti siltä, että ne huutais "Lekalekaleka!". Ostettiin illaksi vaaleaa leipää ja erilaisia maustetahnoja sen seuraksi, kojuissa oli myös mausteita, salmiakkia, etnisiä snackeja, hilloja, keksejä... Kaikkea mahdollista kulinaristin keittiöön ja vatsaan.

Turkkimeininkien jälkeen, mukanamme valtavat kassilliset meloneja sun muuta, istahdettiin alas kakkukahveille. Cappuccino 2e, kakkupala 2,60e. Ei hinnat päätä huimanneet.

Aamunäkymä tyttöjen partsilta
Naapuritalo tien toisella puolella
Turkkilaisen torin antimia
Salmiakkimyyjä turkkilaisella torilla, suht random.


Empula :)


Illalla tytöt piti pienet house partyt, jonne oli kutsuttu Lindan ja Emmin saksantuntikavereita ja niiden tuttuja. Meidän iloksi ja riemuksi paikalle saapui espanjalaistyttö heiloineen, ja kyseisellä heilalla oli mukanaan kitara, lauluääni, soittotaito ja lahjakkuus. Parin oluen jälkeen poika otti kitaran syliin ja alkoi esittää espanjankielisiä biisejä, ja se soittikin niitä älyttömän hyvin. Biisit onnistui myös korvakuulolta ja improvisoiden, mahdotonta edes kuvailla miten siisti tunnelma kämpän olohuoneessa oli. Kun jatkettiin iltaa muualle, musisointi jatkui vielä S-bahnissakin, hakattiin jaloilla rytmiä lattiaan, ja jotkut tuntemattomat kanssamatkustajat kuvasivat soittoa videolle, se oli vaan niin hyvää. Kohta joku mies tuli ja ojensi Carmenille viiden euron setelin ja kiitteli elähdyttävästä esityksestä. Siinä matkustaessa tuli todellinen "Ah, Berliini!" -fiilis.

Perjantai-illan livemusiikkia olohuoneessa
Pakollinen tornikuva


Sunnuntaiaamu Mauerparkin kirpparilla










Kotitalo :)
Auf Wiedersehen!
Oivoi kun olikin ihanaa. Miljoona kiitosta Emmille ja Lindalle hostaamisesta ja ihanana olemisesta!

Postaan erikseen muurikuvia, niitä tuli aika roppakaupalla. Emmillä kulki matkassa sen veljen järkkäri suurimman osan ajasta, joten laitan ehkä myös Emmin otoksia tänne jos niitä saan siltä kinutuksi.

Ich liebe Berlin.