Tulkoon joulu ja niin se taas tulee. Salzburgissa joulun lähestymisen huomaa tosi konkreettisesti; adventit tuntuu olevan täkäläisille paljon merkityksellisempiä kuin suomalaisille, joulukalentereita on joka lähtöön (laatikko luukkuineen 24:lle kaljalle, teepaketti jossa on 24 erilaista teetä, tsiljoona erilaista suklaakalenteria...), ja sitten on tietysti nää jo
ulumarketit ja glühweinit. Kai katolisessa maassa joulu otetaan astetta vakavammin, odotetaan jo Jeesuksen syntymäpäivää ja nautitaan sen oheistuotteista.
Salzburgin keskustassa on se kaikkein isoin ja kuuluisin joulutori. Se levittäytyy ihan ydinkeskustassa muutamalle aukiolle, eikä ole kovinkaan iso, koko paikan voi kiertää puolessa tunnissa vaikka pysähtyisikin ihmettelemään kojuja ja niiden tarjontaa. Se on sitten asia erikseen, jos haluaa kokeilla joka kojun gl
ühweinia. Silloin aikaa saa kulumaan runsaasti enemmän. Joulutorien tarkoitus taitaa muutenkin olla enemmän yleinen tunnelmasta nautiskelu ja kylmässä ilmassa lämpimien juomien ja ruokien juominen ja syöminen kuin shoppailu. On kiva tavata kavereita raikkaassa ulkoilmassa ja nautiskella kupillinen kuumaa, sitten kun varpaita alkaa liikaa paleltaa niin voi siirtyä johonkin keskustan kuppilaan lämmittelemään.
|
Schloss Hellbrunnin joulumeininki. |
Tiistaina käytiin Schloss Hellbrunnin pihassa pyörähtämässä. Siellä on tosi sympaattinen joulutori, joka oli siihen aikaan hyvinkin tyhjillään. Viikonloppuna paikassa pystyy kuulemma tuskin kääntymään, kun porukkaa on vaan niin käsittämättömän paljon, parkkipaikkaa jonottaa 30 autoa ja kojuilla saa odottaa ikuisuuden.
Meidän (epä)onneksemme 3. joulukuuta Hellbrunnissa oli Krampuslauf. Pari vuotta sitten kirjoitin postauksen krampuksista, eli rumista hirviöistä jotka ilmestyvät Itävallan katukuvaan ennen joulua ja katoavat viimeistään 6. päivä eli pyhän Nikolauksen myötä. Krampukset kantavat mukanaan keppejä joilla lyödä pällistelevää ihmislaumaa ja kelloja, joiden kalkatus saa kylmät väreet monen niskaan. Tämä oli oikeastaan mun ensimmäinen kunnollinen kohtaaminen krampusten kanssa, ja täytyy tunnustaa että jopa 24-vuotiaassa itsessäni ne aiheuttivat pelkoa ja pientä paniikkia. Kaukaa katseltuna ne on ihan huvittavia - asun sisällä kun kuitenkin on vain tavallinen ihminen. Mutta kun sellaisen ruman maskin näkee läheltä... Se oli oikeasti kuumottavaa. Kovaäänisistä soitettiin maailmanlopun musiikkia ja noin 15 krampusta asteli aggressiivisin askelin pitkin joulutoria, välillä lyöden ihmisiä, varastan pipoja, raahaten pikkupoikia perässään. Niin kummallinen perinne! Ei jotenkin yhtään sovi samaan kuvaan rauhallisten joulutorien kanssa.
Pyhän Nikolauksen päivänä on perinteenä jättää kengät oven ulkopuolelle, jolloin Nikke jättää kenkiin suklaata tai muita pieniä lahjoja. Ruokakaupat on pullollaan Nikolauksen ja krampusten mallisia suklaita, niitä sitten annetaan toisille kuudes joulukuuta. Kun mä intoilin kotimaani itsenäisyyspäivästä, muut intoilivat tästä vanhasta äijästä, joka ei merkitse suomalaiselle yhtikäs mitään. Mielenkiintoisia kulttuurieroja ;D
|
Piiskaa. |
|
the O.C. eli käytetty vessapaperi, koditon, Amy Winehouse & voodoo-nukke. |
Reilu viikko sitten pidettiin naamiaiset teemalla "I'm glad I'm not _____________" eli jokaisen tuli pukeutua joksikin sellaiseksi, mistä on iloinen ettei ole. Ylläolevassa kuvassa näätte meidän panostuksen.
Mukavaa joulukuuta joka iikka!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Piti ottaa sanavahvistus käyttöön kun alkoi tulla niin paljon hämärää roskapostia.
Anyway, please write a comment. I love getting comments!