Päivätrippi Saksanmaalle

Keskiviikkoaamuna otin junan Saksan Mynhheniin. Ajattelin että se kun on niin lähellä, niin kai siellä vois piipahtaa, matka kestää noin 2h suuntaansa. Junalippu edestakas on 23 euroa (sillä ehdolla, että lähtee aamulla klo 09 jälkeen ja palaa samana päivänä takaisin), ja samalla lipulla voi liikkua sitten perillä julkisessa liikenteessä. Aika hyvä diili.

Mun päivä kului kävellen ja kierrellen, ostin kengät ja takin, ja illalla vielä haahuilin Oktoberfesteillä. Luulin, ettei Oktoberfesteillä oo muuta kuin olutta, mutta se alue oli enemmänkin huvipuisto, jossa sitten oli ravintoloita, jotka tarjoili olutta. Paljon kojuja, lapsiperheitä, lederhoseneita (taas), laitteita, hattuja ja krääsää. Kun tiistaina juttelin muutaman itävaltalaisen kanssa, ja kerroin meneväni seuraavana päivänä Müncheniin, kaikki kysyivät, että et kai vaan ole menossa Oktoberfesteille? Kai sillä tapahtumalla on tosi turistinen maine tai jotain. Ainakaan ne ei oo cool juttu, sen verran ymmärsin :D




Tässä varmaan muistetaan jotain kuuluisaa saksalaista...

...vaan ei! Kukat olikin Michael Jacksonin muistolle... Öö.




Huom. hatut
PUOLEN METRIN BRATWURST PATONGISSA!!! A dream come true!



Oktoberfest vaatii veronsa; mäki täynnä sammuneita oluen ystäviä :'D

Sellanen oli mun päivä Saksassa. Ruoka oli paljon halvempaa kuin Itävallassa, joten en ihmettele yhtään, että täällä on aika yleistä lähteä autolla rajan toiselle puolen ruokaostoksille. Saksaan pääsee kuulemma 10 minuutissa, ja heti hinnat tippuu huomattavasti.

Tiistai-iltana olin muuten Salzburgin couch surfingin viikkotapaamisessa, ja se oli aika success. Katsoin couch surfingin sivuilta, onko täälläpäin mitään tapahtumia, ja bongasin sieltä tiistain hengailut Urban Keller -ravintolassa. Poljin paikalle mun uudella Hercules-merkkisellä second hand -pyörällä, ja vähän jännitti, että mitä mulla on vastassa. Ravintolassa istui pitkän pöydän ääressä noin 20 tyyppiä, jutellen kovaäänisesti saksaksi. Menin siihen viereen seisomaan kysyvä ilme naamalla, ja saman tien tapaamisen järkkääjä toivotti mut tervetulleeksi, ja siitä se sitten lähti! Kaikki oli mulle tosi kivoja, ja oli ihanaa päästä pitkästä aikaa kunnolla juttelemaan ihmisten kanssa, jotka puhui hyvää enkkua. Mulla oli paljon kysyttävää ja sain paljon vastauksia. Islantilainen Katrin opiskelee nyt kolmatta vuotta sitä samaa mitä mä alan opiskella, joten siltä sain kuulla vaikka mitä juttuja.

Couch surfing on ihan nerokas keksintö! Voisin ottaa tän viikkotapaamisen tavaksi, niin mukavan oloista porukkaa siellä oli, ja yllättävän paljon paikallisia, eikä vain reissaajia. Aika monen kanssa sanottiin hyvästeltäessä "See you next week!", eli kai sinne on mentävä! Jos et tiedä mitä couch surfing on, niin Wikipedian selitys löytyy täältä :)

Huomenna alkaa sitten koulu, vihdoin ja viimein. Ootan niin mielenkiinnolla, että minkälaisia luokkakavereita saan seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Katrin sanoi, että kaikkina edellisinä vuosina porukka on ollut tosi kansainvälistä, sen omalla vuosikurssilla on mm. taiwanilainen, senegalilainen, unkarilainen, serbialainen, joku Karibialta, itävaltalaisia, saksalaisia, skandinaaveja... Ihan kaikkea mahdollista.

Tässä sulle Skypekamu! Ja mun uus Converse-hattu (ei löytyny Lighteja, hitsit!)
Loppuun pari ilmoitusluontoista asiaa!

1) Mulla on käytössä nyt itävaltalainen liittymä, joten suomalaiseen numeroon ei kannata laittaa viestejä, joko en saa niitä ollenkaan tai sitten saan ne joskus pitkän ajan kuluttua.
2) Hankkikaa Skype jos ei vielä oo ja lisätkää mut yhteystietoihin.
3) Mä aion oppia saksan nopeesti! Kesään mennessä aion olla fluent!
4) Tanelille kiitos blogin nimen keksimisestä.

Uusi kotikaupunki

Täällä paistaa arska (eli Arnold Schwarzenegger, joka on muuten kotoisin Itävallasta).

Salzburg on kohdellut mua silkkihansikkain. Täällä on tosi lämpimät ja kotoisat vibat, ehkä osittain johtuu hyvistä tervetuliaiskeleistä, tai en tiedä mistä, mutta mä tykkään! Keskusta on tosi pieni, oon jo jonkun verran oppinut kulkemaankin siellä. Julkinen liikenne on halpaa ja helppoa, oon tehnyt ekskursiot jo mm. Ikeaan (kahdesti!) ja kirpputorille lentokentän lähelle. Tänne mun kämpälle muuten pääsee lentokentältä suoraan yhdellä bussilla!

Muutama havainto.

  • Salzburg tuoksuu hyvältä
  • Oon nähnyt varmaan viidetsadat lederhosenit
  • Paikalliset on ystävällisiä, mutta ei erityisen hyviä puhumaan enkkua
  • Polkupyörä on täällä(kin) superkätevä
  • Hintataso on melkein Suomen luokkaa
  • ...paitsi olut, joka on täällä tosi halpaa.

Ja nyt sitten niitä kuvia. Tältä näyttää mun uus kotikaupunki! Aika kiva, eikö?

Keskustaan vievä ulkoilutie eli mun lenkkireitti









Eilen illalla ryhdistäydyin. Olin jo kahtena iltana mennyt suosiolla vaan aikaisin nukkumaan, joten lauantai-iltaa en halunnut enää matoilla kotosalla. Otin bussin keskustaan ja pyöriskelin siellä ympäriämpäri. Mozartplatzilla ja sen läheisyydessä oli mahtava karnevaalitunnelma, paikalliset miehet oli pukeutuneet nahkahousuihin, henkseleihin ja ruutupaitoihin, naisilla oli perinteiset itävaltalaiset mekot, aukiolla oli karuselleja, kummitusjunia ja kojuja, joista sai kaljaa ja outoja herkkuja. Jos ymmärsin oikein niin nää hurvittelut liittyy Oktoberfestiin, ja jos ymmärsin väärin, niin nää ei liity Oktoberfestiin.

Kiipesin keskustan kupeessa olevalle vuorelle, jossa kököttää linna, jonka nimeä en vielä tiedä. Istuin siellä ylhäällä katselemassa Salzburgin yötä, ja alhaalta kuului huumaava melu, kun humalaiset itävaltalaiset pisti menemään. Juttelin siellä ylhäällä paikallisen pojan kanssa, joka puhui enkkua vaan vähän, ja kun kysyin että mitä teet täällä ylhäällä yksinäsi, se vastasi; "I feel the city." Runollista. Salzburgissa on taikaa, tunnelmaa ja jotain, mitä en osaa selittää.



Ikuisen rakkauden lukot



Kaikki on siis muuten mennyt reggae okei, mutta en tunne koko kaupungista vielä ketään. Ei se mua kyllä huoleta, koska perjantaina alkaa koulu, ja siellä nyt viimeistään saan kaverin tai kaks ;) Oon jopa yllättynyt siitä, miten hauskaa mulla on ollut ihan keskenäni. Tavallaan tuntuu siltä kuin tää kaupunki ois yks iso kaveri, jonka kanssa on kivaa hengailla. Ehkä tää on vaan alun huumaa. Tai sitten Salzburg on oikeasti just niin kiva kuin miltä tuntuukin. Sehän sitten selviää tässä kolmen tulevan lukuvuoden aikana!

Suukkoja ja haleja Suomeen! Ajattelen teitä kun harhailen kapeilla kujilla Mozartin kuulien keskellä.